VL Sääski Ski Version
Palautuskäytäntö
Tavoitteenamme on, että jokainen asiakas on täysin tyytyväinen ostokseensa. Jos näin ei ole, kerro siitä meille, niin teemme parhaamme korjataksemme tilanteen.
Toimituskulut & toimitustavat
Toimituskulu 7,50€. Yli 130€ ostoskoreihin ilmainen toimitus.
Pyrimme lähettämään tilauksesi mahdollisimman nopeasti 1-3vrk arkipäivän kuluessa. Kun tilauksesi on lähetetty, saat sähköpostitse lisätietoja. Toimitusajat vaihtelevat sijaintisi mukaan.
Maksutavat
Käytössämme verkkokaupassa on yleisimmät maksutavat: debit- ja credit kortit, pankkimaksu, mobile pay, klarna. Maksunvälittäjänä toimii Paytrail.
Tuotetiedot
Valmistaja: Choroszy Modelbud
Mittakaava: 1:72
Choroszy Modelbud 1:72
VL Sääski on suomalainen yksimoottorinen kaksipaikkainen yleisilmailu- ja koulukone, jonka suunnitteli Osakeyhtiö Sääski ja jota valmisti pääasiassa Valtion lentokonetehdas.
Sääski oli ensimmäinen sarjavalmistukseen päässyt suomalainen
lentokonetyyppi. Sen suunnittelu käynnistyi syksyllä 1927, ja Osakeyhtiö
Sääsken edeltäjän, epävirallisemman Sääski-yhtymän käsityönä rakentama
prototyyppi lensi ensilentonsa 2. helmikuuta 1928.
Sääsket olivat 1920-luvun lopulta 1940-luvun alkuun laajassa
siviili- ja sotilaskäytössä. Yksi kone myytiin myös Norjaan, ja Sääski
oli siten ensimmäinen suomalainen konetyyppi, joka pääsi
ulkomaanvientiin. Sääskien merkittävin käyttäjä oli Suomen ilmavoimat, jolla oli kaikkiaan 33 konetta vuosina 1928–1943. Konetyyppiä käytettiin ilmavoimissa pääasiassa alkeiskoulukoneena ja
yhteyskoneena. Lisäksi Osakeyhtiö Sääski tarjosi tyypillä kaupallista
lentokoulutusta yksityishenkilöille ja teki pirtulaivojen etsintälentoja
Tullihallitukselle.
Kaikki prototyypin jälkeen valmistetut koneet teetettiin Valtion
lentokonetehtaalla suojeluskunnan iltatöinä rakentamaa koneyksilöä
lukuun ottamatta. Sääskiä valmistettiin ilmavoimille kolmessa
suuremmassa tuotantosarjassa vuosina 1929–1931, ja lisäksi
lentokonetehdas rakensi Osakeyhtiö Sääskelle pienemmän neljän koneen
sarjan. Konetyyppiä valmistettiin kaikkiaan neljänä eri versiona, jotka
tunnettiin nimillä Sääski I, -II, -IIA ja -IV. Myös viides versio,
Sääski III, oli suunnitteilla.
Käyttö Suomessa
Uudet Sääsket sijoitettiin alkuun pääasiassa Kauhavalla sijainneen ilmailukoulun ja Viipurinlahden Turkinsaareen sijoitetun merilentoeskadeerin
koulu- ja yhteyskoneiksi. Sääskiä käyttivät lisäksi Viipurin 1. ja
Sortavalan 2. erillinen merilentolaivue sekä Merilentoasema
Santahaminassa.
Lentoasemien perustamisen yhteydessä heinäkuussa 1933
Sääski-konekanta siirtyi Turkinsaaren lentoasema 4:lle, Santahaminan
Lentoasema 2:lle, Viipurin lentoasema 6:lle ja Sortavalan lentoasema
3:lle. Yksittäisiä koneita palveli lisäksi myös muissa yksiköissä.
Sääsket siirtyivät tammikuussa 1938 läpi viedyssä ilmavoimien
organisaatiouudistuksessa pääasiassa erillisen lentolaivueen,
lentorykmentti 1:n ja ilmasotakoulun käyttöön. Koneista kaksi kolmasosaa oli vielä vuoden 1938 avovesikaudella
kellukkeilla, mutta määrä väheni selvästi jo seuraavaan vuoteen
mennessä.
17 jäljellä olevaa konetta oli sijoitettu talvisodan syttyessä
marraskuussa 1939 ilmasotakoulun, lentolaivue 16,
täydennyslentorykmentti 1:n ja Valtion lentokonetehtaan kirjoille.
Vahvistamattoman tiedon mukaan konetyypillä lennettiin ensimmäinen
sotalento jo talvisodan syttymispäivänä. Vuotta myöhemmin kirjoilla oli
edelleen 15 konetta, mutta koneiden yhteensä 19 moottorista
käyttökelpoisia oli vain 13. Moottorien varaosien saatavuus oli niin
heikkoa, että käytössä olleiden Sääskien määrä pudotettiin
kahteentoista, kunnes koko konetyyppi päätettiin määrätä poistettavaksi
marraskuussa 1942, jos koneyksilön korjaaminen vaati enemmän kuin 25 000
markkaa. Kaikki jäljellä olleet Sääsket (koneet SÄ-118, -121, -125, -126 ja
-138) koneyksilöä SÄ-130 lukuun ottamatta poistettiin ilmavoimien
kirjanpidosta tammikuussa 1943. Mekaanikkokoulun havaintovälineenä
käytetty SÄ-130 poistettiin vielä saman vuoden lopulla 16. syyskuuta. Vaikka poistokäsittely oli vienyt useita kuukausia, ainakin useimmat,
mahdollisesti jopa kaikki Sääsket olivat lentäneet viimeiset lentonsa
syyskuuhun 1942 mennessä.
Sääsket olivat 1930-luvun alun kalustopulan vaikutuksesta kovalla
käytöllä. Vuoteen 1938 mennessä ilmavoimien 33 koneen
alkuperäiskannasta oli enää jäljellä 19, kun osa koneista oli poistettu
jopa seitsemän kertaa peruskorjattuina. Sääsken peruskorjausväli
vaihteli 200–300 tunnin välillä, minkä lisäksi huollon tarpeeseen
vaikutti koneen yleinen kunto. Yhteensä konetyypillä lennettiin
ilmavoimissa noin 38 000 tuntia, jolloin lentotunteja kertyi keskimäärin
1 150 per kone. Eniten oli lentänyt koneyksilö SÄ-120: 1 812 tuntia

