I-16 Type 5 Early Type

Clear Prop 1:48. Suomellakin käytössä ollut sotasaaliskone. Ei sisällä suomalaisia siirtokuvia.

Polikarpov I-16 (ven.Поликарпов И-16) oli Neuvostoliiton ensimmäinen alatasoinen hävittäjä.
Koneen venäjänkielinen nimitys oli Išak (ишак) eli pieni muuli.
Espanjan sisällissodassa se sai lempinimet Rata (rotta) ja Mosca
(kärpänen). Sen I-16UTI versio oli kaksipaikkainen koulukone. 

Kone oli Suomen ilmavoimien
vastuksena talvi- ja jatkosodassa ja tunnettiin nimellä Rata. Se oli
ominaisuuksiltaan Suomen tärkeintä talvisodan aikaista hävittäjämallia
eli Fokker D.XXI:tä
selvästi parempi, mutta Fokker-koneen parempi syöksynopeus mahdollisti
irtautumisen. Fokker ohjaajille annettiin käsky välttää kaartotaistelua
I-16-koneita vastaan, jos mahdollista. Talvisodan alussa venäläisten lentäjien keskimääräinen taso oli heikko,
mikä ei tehnyt oikeutta koneen ominaisuuksille. Joissakin
taistelukuvauksissa esiintyy I-16 bis -nimi ja kuvailuja koneen
ulkonäöstä, mutta tällaista tyyppiä ei ollut olemassa.

Jatkosodassa kone tarjosi vastuksen Curtiss Hawk -koneelle, jonka etuna oli parempi syöksynopeus. Brewster F2A
-koneen menestys I-16:ta vastaan perustui niin ikään sen
syöksynopeuteen ja tehokkaaseen aseistukseen, joita käytettiin
taktisesti oikein ketterää tyyppiä vastaan - syöksy, tulitus, syöksy
pois - ylösveto tai poistuminen saavutetun nopeuden avulla. I 16 -lentäjät pyrkivät väistämään alle tiukalla kaarrolla ja
tulittamaan ylösvetäviä koneita. Toinen keino oli muodostaa
puolustusrengas, Espanjalainen kehä, jossa koneet lensivät ympyrää toistensa takana suojaten toisiaan.

Suomen ilmavoimilla oli kuusi I-16-sotasaaliskonetta, joista
kaksi kunnostettiin ja ne olivat käytössä 1940–1943. Kunnostetut koneet
olivat alatyyppejä 6 ja 18.

Suomen ilmavoimat ampui alas 16 Rataa talvisodassa.
Yksi I-16UTI otettiin sotasaaliiksi ja korjattiin UT-1-tunnuksella
varustetuksi ilmavoimien koneeksi, jolla esiteltiin konetta eri
laivueille vuonna 1942. Vuoden 1943 loppuun mennessä molempien käyttö
oli lopetettu ja toinen oli toimitettu Saksaan. Koneilla lennettiin vain
noin kuusi tuntia Suomen ilmavoimien käytössä. Nykyään UT-1 on
entisöitynä Suomen ilmailumuseossa.

Suomalaisten lempinimi koneelle oli Siipiorava