Gloster Gladiator Mk.I/Mk.II/J8

Mark I Models 1:144

Suomalainen Gloster Gladiator

Suomen ilmavoimat osti talvisodan aikana 20 Gloster Gladiator II -hävittäjää Isosta-Britanniasta. Chamberlainin hallituksen sotakabinetti teki tästä päätöksen 5. joulukuuta 1939. Ostettujen lisäksi Iso-Britannia lahjoitti kymmenen Gladiator II:ta Suomen pyydettyä lisää kalustoa. Koneet kerättiin huoltoyksiköistä, laivattiin Bergeniin ja kuljetettiin sieltä rautateitse Malmöhön ja koottiin. Suomalaiset lentäjät kävivät noutamassa koneet Suomeen tammi- ja helmikuussa 1940.

Talvisodassa Gladiatorit palvelivat Lentolaivue 26:ssa, joka lensi konetyypillä yli 600 lentoa ja saavutti 34 ilmavoittoa.Omat tappiot olivat raskaat: kuusi ohjaajaa ja 13 konetta, joista 11 ilmataisteluissa. Lentolaivue 12 ja 14 saivat myös muutamia Gladiatoreja ja lensivät niillä 101 sotalentoa saavuttaen kolme ilmavoittoa ja menettäen yhden koneen ohjaajineen. Eräät tunnetuimmista kaatuneista olivat Harmon-patsaalla palkittu luutnantti Pentti Tevä (ent. Ax) sekä Vihtori Kosolan vanhin poika, kersantti Pentti Kosola. Menestyksekkäin suomalainen Gladiator-lentäjä oli Lentolaivue 26:n Oiva Tuominen kuudella Gladiator-ilmavoitollaan. Kapteeni Paavo Berg saavutti viisi ilmavoittoa Gladiatorilla, ja lukuisista Gladiator-lentäjistä tuli myöhemmin ässiä jatkosodassa.

Konetyyppiä käytti talvisodassa myös ruotsalainen vapaaehtoinen lentorykmentti F 19, joka osallistui Pohjois-Suomen sotatoimiin 10. tammikuuta 1940 alkaen sodan loppuun saakka. Osaston kalustona oli 12 Gloster Gladiator I -hävittäjää sekä viisi Hawker Hart -pommittajaa. Koneet olivat Ruotsin ilmavoimien kalustoa, mutta lensivät suomalaisilla tunnuksilla. Osasto vastasi yksin koko Pohjois-Suomen ilmapuolustuksesta.  Ruotsalaisvapaaehtoisten Gladiator-hävittäjät saavuttivat talvisodassa kahdeksan ilmavoittoa.

Jatkosodassa Lentolaivue 12 ja Lentolaivue 14 käyttivät Gladiatoreja lyhyen aikaa tiedusteluun, minkä jälkeen koneet sai Lentolaivue 16, joka sekin oli tiedustelulaivue. Jatkosodassa Gladiatoreilla saavutettiin yksi ilmavoitto. Koneita menetettiin kymmenen kolmen ohjaajan saadessa surmansa.

Suomen ilmavoimien Gladiator-kaluston käyttö päättyi marraskuun 1944 ja 20. helmikuuta 1945 välillä tehtyihin viimeisiin siirtolentoihin Ilmavoimien varikolle. Kaluston viimeisen lennon Suomessa teki koneyksilö GL-275. Eniten lensi GL-253, jolle kertyi lentotunteja 503 tuntia ja 25 minuuttia